Olemme Ad Economicsin piirissä työstäneet analyysiä suomalaisista eläkelaitoksista. Julkaisemme säännöllistä toimialakatsausta, jossa tarkastelemme eläkelaitosten suorituskykyä. Olemme julkaisseet ensimmäiset raportit vuonna 2008. Analyysimme perustuu julkisille Finanssivalvonnan/ Vakuutusvalvonnan tilastoille vuodelta 2010. Raporttejamme on kommentoitu säännöllisesti mediassa viime vuosien aikana.
Suunnittelemme 2011 toteutettavaksi seuraavaa raporttia heti Finanssivalvonnan tilastojen julkistamisen jälkeen. Raporttimme sisältää uudistuksia.
Keskitymme yhä enemmän vertailemaan eläkelaitosten sijoitustoiminnan suorituskykyä suhteessa toisiinsa, vertailuindekseihin sekä tunnistamaan sijoitusosaamisen tason eri eläkelaitoksissa. Sijoitusosaaminen voidaan selkeimmin tunnistaa kykynä tuottaa vertailuindeksiä parempaa tuottoa. Tunnuslukuina tulemme soveltamaan mm:
- osaamisindikaattoria (information ratio: http://en.wikipedia.org/wiki/Information_ratio )
- aktiivinen riski (tracking error: http://en.wikipedia.org/wiki/Tracking_error )
Lisäksi tutkimme miten saisimme eläkelaitosten raportoinnista muodostettua järkevää kuvaa sijoitushenkilöstön kyvykkyydestä (manager tenure), kokemuksesta ja ikärakenteesta.
Kaikki ovat keskeisiä indikaattoreita, joilla pystytään arvioimaan omaisuudenhoitajien sijoitusosaamista.
Olemme aiempina vuosina sisällyttäneet raporttiimme riskikorjatut tuotot, riski/tuotto –suhteen graafisen kuvauksen sekä ns. yksinkertaistetun Sharpen indeksin. Jatkamme niiden laskemista.
Raportti voi olla oleellinen väline tunnistaa oman ja muiden eläkelaitosten sijoitusmenestyksen taustoja julkisen tiedon pohjalta.
Raportti on englanninkielinen. Teemme suomenkielisen version erillisestä pyynnöstä. Raportin tekemiseen osallistuu Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoita.
Ottaisimme mielellämme vastaan ennakkotilauksia. Raportin hinta on 1499e+alv.
Yhteistyöterveisin,
Ad Economics
Euroopan maiden julkinen rahoitus herättää epävarmuutta. Se johtuu esim. Irlannissa pankkien pelastusoperaatioista.
Pankkisektorit Euroopan maissa ovat paineessa ja pankkien vakavaraisuus kyseenalainen, vaikka on stressitestattu. Epävarmuus vakavaraisuuden suhteen perustuu siihen, että pankeilta vaaditaan vain 8 % omia varoja suhteessa ulos annettuihin lainoihin. Toisin sanoen pankit myöntävät luottoja noin 12-kertaisesti suhteessa pääomiinsa. Sitä voisi karrikoiden luonnehtia vivutukseksi.
Luotonlaajeneminen tarjoaa oikein käytettynä varmasti edellytyksiä talouskasvun toteutumiselle jopa yli potentiaalinsa. Väärinkäytettynä se tarjoaa alati syvenevän noidankehän, jollaisiin ajaudutaan säännöllisin väliajoin eri puolilla maailmaa. Aina samalla tavoin.
Yhteisölliseen luotonantoon ei sisälly luotonlaajenemiskerrointa elleivät luotonantajina toimivat yksilöt itsenäisesti tee sitä ottamalla lainaa ja lainaamalla eteenpäin. Tästä syystä on epätodennäköistä, että yhteisölliseen luotonantoon perustuva rahoitus ajautuisi nyt nähtävillä olevaan tai Suomessa 1990-luvun alussa koettuun kriisiin. Toisaalta yhteisöllinen luotonanto ei tarjoa kasvulle nykyisten pankkien tarjoamaa dynamiikkaa. Kyse olisi vakaammasta ja kestävämmästä kehityksestä. Yhteisöllisen luotonannon perusidea on tarjota niille, joilla on varoja, mahdollisuus tarjota varat niitä tarvitseville käyttöön kohtuullista korvausta vastaan. Turha kuvitella, että luottotappioriski poistuisi. Se vain hajautetaan laajalle joukolle pieniä toimijoita. Mutta nyt nähtyä rahoituslaitosten taipumusta pettää yhteiskunnan luottamus ei järjestelyyn sisältyisi (ns. moral hazard ja too big to fail -ilmiöt).
Tuleeko yhteisöllisestä osa rahoitusjärjestelmää myös Suomessa ? Katsokaa tätä
Pankkisektori on paineessa ja pankkien vakavaraisuus vaarassa näinä aikoina. Epävarmuus vakavaraisuuden suhteen perustuu siihen, että pankeilta vaaditaan vain 8 % omia varoja suhteessa ulos annettuihin lainoihin [yleistasolla, yksityiskohtiin voi tutustua mm. http://en.wikipedia.org/wiki/Basel_II ]. Toisin sanoen pankit myöntävät luottoja noin 12-kertaisesti suhteessa pääomiinsa. Sitä voisi karrikoiden luonnehtia vivutukseksi. Luotonlaajeneminen tarjoaa oikein käytettynä varmasti edellytyksiä talouskasvun toteutumiselle jopa yli potentiaalinsa. Väärinkäytettynä se tarjoaa alati syvenevän noidankehän, jollaisiin ajaudutaan säännöllisin väliajoin eri puolilla maailmaa. Aina samalla tavoin.
Yhteisölliseen luotonantoon ei sisälly luotonlaajenemiskerrointa elleivät luotonantajina toimivat yksilöt itsenäisesti tee sitä ottamalla lainaa ja lainaamalla eteenpäin. Tästä syystä on epätodennäköistä, että yhteisölliseen luotonantoon perustuva rahoitus ajautuisi nyt nähtävillä olevaan tai Suomessa 1990-luvun alussa koettuun kriisiin. Toisaalta yhteisöllinen luotonanto ei tarjoa kasvulle nykyisten pankkien tarjoamaa dynamiikkaa. Kyse olisi vakaammasta ja kestävämmästä kehityksestä. Yhteisöllisen luotonannon perusidea on tarjota niille, joilla on varoja, mahdollisuus tarjota varat niitä tarvitseville käyttöön kohtuullista korvausta vastaan. Turha kuvitella, että luottotappioriski poistuisi. Se vain hajautetaan laajalle joukolle pieniä toimijoita. Mutta nyt nähtyä rahoituslaitosten taipumusta pettää yhteiskunnan luottamus ei järjestelyyn sisältyisi (ns. moral hazard ja too big to fail -ilmiöt).
Ad Economicsin tekemä laaja eläkelaitosten sijoitustoimintaa koskeva tutkimus kertoo etteivät useat eläkelaitokset kykene ylittämään yleisten vertailuindeksien tuottoa.
Osakesijoitusten osalta 10 eläkelaitosta 26:n vertaillun laitoksen joukosta ei kyennyt ylittämään vertailuindeksin tuottoa. Muun muassa eläkeyhtiö Ilmarisen osakesijoitusten tuotto oli 26,5 % ja eläkeyhtiö Varman vastaavasti 30,0 %, OP-Eläkekassan osakesijoitukset tuottivat 20,1 % vuonna 2009. Maailmanlaajuinen MSCI World osakeindeksi tuotti 31,5 % vuonna 2009. Parhaiten osakesijoituksissa menestyivät Orionin Eläkesäätiö (44,6 %), Yleisradion Eläkesäätiö (42,1%) ja suurista eläkelaitoksista Eläke-Tapiola (39,4 %).
Joukkolainasijoituksissa kaikki eläkelaitokset ylittivät vertailuindeksinä käytetyn CITI WGBI valtioiden joukkolainaindeksin 3,3 % tuoton vuonna 2009. Tilanne oli poikkeuksellinen, sillä vuosina 2002-2009 eläkelaitokset ovat pystyneet ylittämään vertailuindeksin tuoton vain vuonna 2005 ja 2009. Parhaiten joukkolainasijoituksissa menestyivät Kymin Eläkesäätiö (28,4 %), Merimieseläkekassa (19,0) ja suurista eläkelaitoksista eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (17,1 %).
Rahamarkkinasijoitusten vertailuindeksinä käytettiin CITI EUR 3month EUR Depo rahamarkkinaindeksiä, jonka tuotto oli 1,5 % vuonna 2009. Vertailuindeksin tuoton alittivat Viabek, Eläkesäätiö Polaris, Kymin Eläkesäätiö, Valtion Eläkerahasto, Kuntien Eläkevakuutus ja Ilmarinen. Muiden eläkelaitosten rahamarkkinasijoitukset tuottivat vertailuindeksiä paremmin. Parhaiten menestyi Maatalouyrittäjien eläkelaitos (MELA) 7,2 % tuotolla.
Erot eläkelaitosten kokonaissijoitustuotoissa olivat merkittäviä. Sijoitustoiminnan kokonaistuotoissa parhaiten menestyi Kymin Eläkesäätiö (23,6 %), Orionin Eläkesäätiö (21,2 %) ja suurista toimijoista Kuntien Eläkevakuutus (18,9 %). Heikoimmin menestyi Keskon eläkekassa, jonka sijoitukset tuottivat 6,1 %.
Vuosi 2009 oli poikkeuksellinen finanssikriisiä seuranneen korjausliikkeen vuosi rahoitusmarkkinoilla. Suuret eläkesijoittajat kuitenkin laskivat osakesijoitusten määrää edelleen vuonna 2009. Vain Valtion Eläkerahasto ja Pension-Ålandia kasvattivat osakepainotusta. Eläkesäätiöt ja –rahastot kasvattivat osakesijoitusten määrää Liikennepalvelualojen eläkekassa Viabek:ia lukuun ottamatta. Joukkolainasijoitusten määrä pidettiin melko vakaana. Selkeimmin joukkolainojen määrää laski Valtion Eläkerahasto. Joukkolainasijoitusten määrää kasvattivat eniten muun muassa Eläke-Veritas ja Eläke-Fennia.
Eläkelaitosten toimintakustannusten nousu hidastui suurten toimijoiden osalta 5,5 %:iin (2008 nousua 12,7%).
Ad Economics tutki kesällä 2010 yhteensä 26 suomalaisen eläkelaitoksen sijoitustoimintaa vuosina 2002-2009 analysoiden finanssivalvonnan julkaisemaa aineistoa. Lisäksi tutkimuksessa ovat mukana Kuntien Eläkevakuutus ja Valtion Eläkerahasto niiltä osin kuin niiden julkaisemat tiedot ovat vertailukelpoisia.
Talouselämän 12/2010 artikkeli “Tuhotuotteista sai myös sikatuottoja” pohjautui Ad Economicsin Strukturoidut sijoitustuotteet -raportille. Raportin keskeisiä seikkoja olivat:
- Strukturoitujen tuotteiden markkina kasvaa voimakkaasti kriisin sylkykupiksi joutumisesta huolimatta
- Tuotteiden tärkein ominaisuus on pääomasuoja
- Tuotteet ovat monimutkaisia ja riskit vaativat paneutumista
- Markkinoiden ja tuotteiden läpinäkyvyys edesauttaa volyymin kasvua
Ad Economics edistää läpinäkyvyyden syntymistä tälle finanssijärjestelmän osa-alueelle.
Liikkeellä olevien strukturoitujen tuotteiden, kuten pääomasuojattujen sijoituslainojen, lukumäärä Suomessa kasvoi vuoden 2009 aikana. Ad Economicsin tekemästä strukturoitujen tuotteiden katsauksesta käy ilmi, että suurimpien toimijoiden kautta on liikkeellä 510 strukturoitua tuotetta tällä hetkellä. Vuoden 2008 puolivälissä vastaavassa tutkimuksessa raportoitiin 407 tuotetta, joista tietoja oli saatavilla julkisesti.
Tuotteiden tarjontaan liittyvissä rakenteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Lähes 70% liikkeellä olevista tuotteista tarjoaa mahdollisuuden hyötyä kurssien noususta. Viidenneksellä tuotteista tuottorakenteet sisältävät erikoisehtoja eikä tuotto määräydy yksiselitteisesti tuotteen kohde-etuuden hintakehityksen suhteen.
Tuotteisiin liittyvät kustannukset koostuvat liikkeellelaskupalkkiosta, ylikurssista ja strukturointikustannuksista. Pääsääntöisesti palvelutarjoajat ovat laskeneet liikkeellelaskupalkkioiden määrää ja se oli keskimäärin 0,8 prosenttia merkittävästä pääomasta. Tuotteiden ylikurssi liikkeellelaskuvaiheessa oli keskimäärin 103,4. Lisäksi tuotteisiin saattaa sisältyä strukturointi- ja muita kustannuksia, joita katsauksessa ei analysoitu.
Liikkeellä olevista strukturoiduista tuotteista noin puolet tarjoaa täyden pääomasuojan (lukuun ottamatta strukturointiin osallistuvien finanssilaitosten tai kohde-etuuksien konkurssiriskiä). Kolmannes tuotteista tarjoaa pääomasuojan lisäksi minimituoton. 13 prosenttia katsauksen piiriin kuuluvista tuotteista ei sisällä pääomasuojaa.
Strukturoitujen tuotteiden markkinoiden läpinäkyvyys Suomessa on parantunut, sillä tuotteista on aiempaa laajemmin tietoja saatavilla. Valtaosa tuotteista on pörssilistattuja. Tuotteiden hintatietoja on saatavilla satunnaisesti. Riskitietoja ei ole saatavilla. Tuotteiden liikkeellä olevan kannan suuruudesta tai jälkimarkkinoiden kaupankäyntimääristä ei ole myöskään saatavilla tietoja.
Ad Economics tutki vuoden 2010 alussa suurimpien suomalaisten strukturoitujen tuotteiden palvelutarjoajien tarjontaa analysoiden Kauppalehden tuotteita koskevaa hinta-aineistoa sekä palvelutarjoajien julkaisemia tietoja tuotteista.
Yhdysvaltalaisten pankkien tulosten tekokyky on heikentynyt markkina-arvojen noustessa ja riskipreemioiden kaventuessa. Juuri nyt tammikuussa 2010 julkisten elvytyspakettien vaikutusten ollessa voimakkaimmillaan on syytä palauttaa mieleen finanssikriisin perusrakenne. Se voitaneen todeta etteivät korjaavat toimet kuitenkaan olleet rakenteita muuttavia. Hyvää perspektiiviä tarjoaa vuoden vanha video, joka tiivistää hyvin 2008/09 tunnelmia ja edelleen ratkaisemattoman nyt kansainväliseksi talous- ja velkaongelmaksi eskaloituneen tilanteen lähtökohdat.
The Crisis of Credit Visualized from Jonathan Jarvis on Vimeo.
Elintarvikealalla valvonta kattaa koko ketjun “pellolta pöytää”. Onko finanssialan tuotantoketju säästäjältä rahan käyttäjälle mikrobitasolla dynaamisesti monimutkaisempi ja vaikeammin valvottava kuin finanssialan monimutkaisinkaan arvoketju talouden muuttuvissa olosuhteissa? Jos näin ei ole ehkä finanssiala voisi ottaa oppia elintarvikealan valvonnasta.
Lue Kauppakorkean tohtorialumnitapaamisen pohjalta syntynyt artikkeli Talouselämästä.
Lue blogiartikkeli Finextrasta.
Ad Economicsin tekemän suurten eläkevakuutusyhtiöiden ja rahastojen sijoitustoimintaa koskevan tutkimuksen keskeisin havainto on etteivät suuret eläkesijoittajat merkittävästi reagoineet sijoitusallokaatiopäätöksillään vuonna 2008 poikkeukselliseksi muuttuneeseen tilanteeseen rahoitusmarkkinoilla ja taloudessa.
Raportti on ostettavissa Ad Economics online kaupasta.
Lue Kauppalehden juttu aiheesta.
Olemme Ad Economicsissa jo aiemmin ihmetelleet miksi Kevaa (tai toista suurta, Valtion Eläkerahastoa) ei valvota finanssivalvonnan toimesta. Eläkejärjestelmän näkökulmasta tilanne ei ole rakenteellisesti kestävä.
Nyt vahingon tapahduttua valtiovarainministeriö ja finanssivalvonta julkaisevat erityisraportin Kevan ja sen toimitusjohtajan osallisuudesta Suomen poliittisen järjestelmän toimintaan lähipäivinä.
Ehkä Kevan tilanne olisi voitu estää finanssivalvonnan etukäteisvalvonnalla. Muiden eläkelaitosten kautta eläkkeensä saavat suomalaiset nauttivat finanssivalvonnan valvontapalveluita, joka estänee jossain määrin ylilyöntien tapahtumista.
Voidaan olettaa, että valtio varmasti maksaa työntekijöilleen (ja myös kuntatyöntekijöille) eläkkeet oli Kevassa käytäydytty miten tahansa. Viime kädessä hukatut varat kuitenkin haetaan verojen ja veroluonteisten maksujen muodossa veronmaksajilta.
Eläkejärjestelmän hyvän hallintotavan ja tehokkuuden lisäämiseksi Kevan ja Valtion Eläkerahaston siirtämistä finanssivalvonnan piiriin tulisi harkita.
Ad Economics on analysoinut ja vertaillut suomalaisten eläkesäätiöiden ja -kassojen sijoitustoimintaa sekä operatiivista tehokkuutta Finanssivalvonnan tarjoaman aineiston pohjalta.
Eläkesäätiöiden sijoitustoiminta on ollut poukkoilevaa ja sijoitusten tuotot ovat kääntyneet laskusuuntaan jo vuonna 2005. Vaikka säätiöiden solvenssi oli kokonaisuutena, hyvä joukossa on heikossa vakavaraisuusasemassa kriisiin lähteneitä kassoja.
Eläkekassojen toiminta on ollut hiukan yhdenmukaisempaa. Tuotot ovat kääntyneet laskuun 2007 aikana. Joidenkin sijoitustoiminnan tuotot olivat nollatasolla jo 2007. Suurimmat tappiot saatiin silloin aikaan muiden sijoituskohteiden kategoriassa. Myös kassojen joukossa on heikossa vakavaraisuusasemassa olleita tahoja jo ennen finanssikriisin iskemistä täydellä teholla.
Valmistaudumme analysoimaan eläkeyhtiöiden tilannetta vuoden 2008 lopun tietojen valossa. Ovatko eläkelaitokset solvensseja ja operatiivisia? Kuinka kukin eläkelaitos sopeutti strategiaansa uudessa toimintaympäristössä? Kenen strategia kestää?
Ota yhteys info@adec.fi ja kysy tarkempia tietoja vertailuraporteistamme.
