Ad Economics valmistautuu Eläkelaitokset 2012 raportin tekemiseen. Raportti pohjautuu Finanssivalvonnan riippumattomalle aineistolle. Keskitymme raportissamme entistä enemmän sijoitusosaamisen analysointiin. Käytämme mm:
- osaamisindikaattoria (information ratio: http://en.wikipedia.org/wiki/Information_ratio )
- aktiivinen riski-indikaattoria (tracking error: http://en.wikipedia.org/wiki/Tracking_error )
Viime vuoden tulokset olivat vähintään mielenkiintoiset. Kysymys kuuluu onko eläkelaitoksista löydettävissä poikkeuksellista sijoitustaitoa.
Lisäksi valmistelemme mallia, jolla voisimme kuvata eläkelaitosten kokonaisvarallisuuden kehittymistä suhteessa hypoteettiseen salkkuun, joka on sijoitettu globaaliin osakeindeksiin. Vaihtoehtoisesti luomme mallisalkkua, jossa eläkevarat olisivat sijoitettu jatkuvasti vakaasti 40% joukkolainoihin, 40% kansainvälisille osakemarkkinoille ja 20% kiinteistöihin.
Raporttimme on erinomainen työväline
- eläkelaitoksille osaamisen kehittymisen vertaamiseen
- eläkelaitosalalla toimiville palveluntarjoajille, kuten IT-toimittajille, omaisuudenhoitajille ja konsulteille
- viranomaisille
Raportin kustannus on 1590 euroa + alv
Tilaa!
info@adec.fi
Ad Economics ja Sijoitusakatemia tarjoavat yhdessä koulutusta. Arvopaperimarkkinoiden rakenteet ja tuotteet-kurssi järjestetään 7.6.2012.
Lisätietoja sijoitusakatemiasta.
Iltalehti (!), kertoo, että vuonna 2012 Suomen hallitus ja eläkeyhtiöt yrittävät tukea 3 miljardilla eurolla eläkeyhtiöiden vakavaraisuutta 2008 sijoitustoiminnan vakavaraisuuslaskentaa helpottaneen poikkeuslain voimassolon päättyessä tämän vuoden lopussa.
Lue lisää täältä.
Volume 36, Issue 3, February 2004, Pages 663–677:
Surfing: an avenue for socially acceptable risk-taking, satisfying needs for sensation seeking and experience seeking ☆
Rebekah Diehm,
Christine Armatas
School of Psychology at Deakin University, Geelong Campus, Pigdons Road, Geelong 3217, Australia
Received 23 May 2002. Revised 17 December 2002. Accepted 4 February 2003.
Abstract
Whether the personality characteristics of sensation seeking and openness to experience and participation motives differ between participants in the high-risk sport of surfing (n=41) and participants in a low-risk sport (golf; n=44) was investigated. Multivariate analysis indicated that surfers are characterised by higher levels of sensation seeking, as measured by the Sensation Seeking Scale-V (Zuckerman, 1983) and Openness to Experience, as measured by the NEO-Personality Inventory Revised (Costa & McCrae, 1992). Surfers also demonstrated higher levels of Intrinsic Motivation, measured by the Sports Motivation Scale (Pelletier et al., 1995) than golfers, while both groups demonstrated similar levels of Extrinsic Motivation. These results suggest that personality factors, together with types of participation motives, may be useful in discriminating between participants in low- and high-risk sports, which in turn could be used to promote surfing as a positive risk-taking pursuit.
Keywords
Sensation seeking;
Experience seeking;
Surfing;
Risk-taking;
Openness to Experience;
Intrinsic motivation
Finanssikortit jaettiin yli 280:lle Nordic Back-Office -seminaarin osallistujalle viime viikolla Pörssitalolla.
Alan tulevaisuutta käsittelevässä puheenvuorossa tietotaidon merkitys tuotiin esille. Finanssilukutaito on must-win battle Suomelle. Kuvio koskee kaikkia: rahoitusalan ammattilaisia, eläkeläisiä, työssäkäyviä, opiskelijoita ja koululaisia.
Olemme Ad Economicsin piirissä työstäneet analyysiä suomalaisista eläkelaitoksista. Julkaisemme säännöllistä toimialakatsausta, jossa tarkastelemme eläkelaitosten suorituskykyä. Olemme julkaisseet ensimmäiset raportit vuonna 2008. Analyysimme perustuu julkisille Finanssivalvonnan/ Vakuutusvalvonnan tilastoille vuodelta 2010. Raporttejamme on kommentoitu säännöllisesti mediassa viime vuosien aikana.
Suunnittelemme 2011 toteutettavaksi seuraavaa raporttia heti Finanssivalvonnan tilastojen julkistamisen jälkeen. Raporttimme sisältää uudistuksia.
Keskitymme yhä enemmän vertailemaan eläkelaitosten sijoitustoiminnan suorituskykyä suhteessa toisiinsa, vertailuindekseihin sekä tunnistamaan sijoitusosaamisen tason eri eläkelaitoksissa. Sijoitusosaaminen voidaan selkeimmin tunnistaa kykynä tuottaa vertailuindeksiä parempaa tuottoa. Tunnuslukuina tulemme soveltamaan mm:
- osaamisindikaattoria (information ratio: http://en.wikipedia.org/wiki/Information_ratio )
- aktiivinen riski (tracking error: http://en.wikipedia.org/wiki/Tracking_error )
Lisäksi tutkimme miten saisimme eläkelaitosten raportoinnista muodostettua järkevää kuvaa sijoitushenkilöstön kyvykkyydestä (manager tenure), kokemuksesta ja ikärakenteesta.
Kaikki ovat keskeisiä indikaattoreita, joilla pystytään arvioimaan omaisuudenhoitajien sijoitusosaamista.
Olemme aiempina vuosina sisällyttäneet raporttiimme riskikorjatut tuotot, riski/tuotto –suhteen graafisen kuvauksen sekä ns. yksinkertaistetun Sharpen indeksin. Jatkamme niiden laskemista.
Raportti voi olla oleellinen väline tunnistaa oman ja muiden eläkelaitosten sijoitusmenestyksen taustoja julkisen tiedon pohjalta.
Raportti on englanninkielinen. Teemme suomenkielisen version erillisestä pyynnöstä. Raportin tekemiseen osallistuu Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoita.
Ottaisimme mielellämme vastaan ennakkotilauksia. Raportin hinta on 1499e+alv.
Yhteistyöterveisin,
Ad Economics
Euroopan maiden julkinen rahoitus herättää epävarmuutta. Se johtuu esim. Irlannissa pankkien pelastusoperaatioista.
Pankkisektorit Euroopan maissa ovat paineessa ja pankkien vakavaraisuus kyseenalainen, vaikka on stressitestattu. Epävarmuus vakavaraisuuden suhteen perustuu siihen, että pankeilta vaaditaan vain 8 % omia varoja suhteessa ulos annettuihin lainoihin. Toisin sanoen pankit myöntävät luottoja noin 12-kertaisesti suhteessa pääomiinsa. Sitä voisi karrikoiden luonnehtia vivutukseksi.
Luotonlaajeneminen tarjoaa oikein käytettynä varmasti edellytyksiä talouskasvun toteutumiselle jopa yli potentiaalinsa. Väärinkäytettynä se tarjoaa alati syvenevän noidankehän, jollaisiin ajaudutaan säännöllisin väliajoin eri puolilla maailmaa. Aina samalla tavoin.
Yhteisölliseen luotonantoon ei sisälly luotonlaajenemiskerrointa elleivät luotonantajina toimivat yksilöt itsenäisesti tee sitä ottamalla lainaa ja lainaamalla eteenpäin. Tästä syystä on epätodennäköistä, että yhteisölliseen luotonantoon perustuva rahoitus ajautuisi nyt nähtävillä olevaan tai Suomessa 1990-luvun alussa koettuun kriisiin. Toisaalta yhteisöllinen luotonanto ei tarjoa kasvulle nykyisten pankkien tarjoamaa dynamiikkaa. Kyse olisi vakaammasta ja kestävämmästä kehityksestä. Yhteisöllisen luotonannon perusidea on tarjota niille, joilla on varoja, mahdollisuus tarjota varat niitä tarvitseville käyttöön kohtuullista korvausta vastaan. Turha kuvitella, että luottotappioriski poistuisi. Se vain hajautetaan laajalle joukolle pieniä toimijoita. Mutta nyt nähtyä rahoituslaitosten taipumusta pettää yhteiskunnan luottamus ei järjestelyyn sisältyisi (ns. moral hazard ja too big to fail -ilmiöt).
Tuleeko yhteisöllisestä osa rahoitusjärjestelmää myös Suomessa ? Katsokaa tätä
Pankkisektori on paineessa ja pankkien vakavaraisuus vaarassa näinä aikoina. Epävarmuus vakavaraisuuden suhteen perustuu siihen, että pankeilta vaaditaan vain 8 % omia varoja suhteessa ulos annettuihin lainoihin [yleistasolla, yksityiskohtiin voi tutustua mm. http://en.wikipedia.org/wiki/Basel_II ]. Toisin sanoen pankit myöntävät luottoja noin 12-kertaisesti suhteessa pääomiinsa. Sitä voisi karrikoiden luonnehtia vivutukseksi. Luotonlaajeneminen tarjoaa oikein käytettynä varmasti edellytyksiä talouskasvun toteutumiselle jopa yli potentiaalinsa. Väärinkäytettynä se tarjoaa alati syvenevän noidankehän, jollaisiin ajaudutaan säännöllisin väliajoin eri puolilla maailmaa. Aina samalla tavoin.
Yhteisölliseen luotonantoon ei sisälly luotonlaajenemiskerrointa elleivät luotonantajina toimivat yksilöt itsenäisesti tee sitä ottamalla lainaa ja lainaamalla eteenpäin. Tästä syystä on epätodennäköistä, että yhteisölliseen luotonantoon perustuva rahoitus ajautuisi nyt nähtävillä olevaan tai Suomessa 1990-luvun alussa koettuun kriisiin. Toisaalta yhteisöllinen luotonanto ei tarjoa kasvulle nykyisten pankkien tarjoamaa dynamiikkaa. Kyse olisi vakaammasta ja kestävämmästä kehityksestä. Yhteisöllisen luotonannon perusidea on tarjota niille, joilla on varoja, mahdollisuus tarjota varat niitä tarvitseville käyttöön kohtuullista korvausta vastaan. Turha kuvitella, että luottotappioriski poistuisi. Se vain hajautetaan laajalle joukolle pieniä toimijoita. Mutta nyt nähtyä rahoituslaitosten taipumusta pettää yhteiskunnan luottamus ei järjestelyyn sisältyisi (ns. moral hazard ja too big to fail -ilmiöt).
Ad Economicsin tekemä laaja eläkelaitosten sijoitustoimintaa koskeva tutkimus kertoo etteivät useat eläkelaitokset kykene ylittämään yleisten vertailuindeksien tuottoa.
Osakesijoitusten osalta 10 eläkelaitosta 26:n vertaillun laitoksen joukosta ei kyennyt ylittämään vertailuindeksin tuottoa. Muun muassa eläkeyhtiö Ilmarisen osakesijoitusten tuotto oli 26,5 % ja eläkeyhtiö Varman vastaavasti 30,0 %, OP-Eläkekassan osakesijoitukset tuottivat 20,1 % vuonna 2009. Maailmanlaajuinen MSCI World osakeindeksi tuotti 31,5 % vuonna 2009. Parhaiten osakesijoituksissa menestyivät Orionin Eläkesäätiö (44,6 %), Yleisradion Eläkesäätiö (42,1%) ja suurista eläkelaitoksista Eläke-Tapiola (39,4 %).
Joukkolainasijoituksissa kaikki eläkelaitokset ylittivät vertailuindeksinä käytetyn CITI WGBI valtioiden joukkolainaindeksin 3,3 % tuoton vuonna 2009. Tilanne oli poikkeuksellinen, sillä vuosina 2002-2009 eläkelaitokset ovat pystyneet ylittämään vertailuindeksin tuoton vain vuonna 2005 ja 2009. Parhaiten joukkolainasijoituksissa menestyivät Kymin Eläkesäätiö (28,4 %), Merimieseläkekassa (19,0) ja suurista eläkelaitoksista eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (17,1 %).
Rahamarkkinasijoitusten vertailuindeksinä käytettiin CITI EUR 3month EUR Depo rahamarkkinaindeksiä, jonka tuotto oli 1,5 % vuonna 2009. Vertailuindeksin tuoton alittivat Viabek, Eläkesäätiö Polaris, Kymin Eläkesäätiö, Valtion Eläkerahasto, Kuntien Eläkevakuutus ja Ilmarinen. Muiden eläkelaitosten rahamarkkinasijoitukset tuottivat vertailuindeksiä paremmin. Parhaiten menestyi Maatalouyrittäjien eläkelaitos (MELA) 7,2 % tuotolla.
Erot eläkelaitosten kokonaissijoitustuotoissa olivat merkittäviä. Sijoitustoiminnan kokonaistuotoissa parhaiten menestyi Kymin Eläkesäätiö (23,6 %), Orionin Eläkesäätiö (21,2 %) ja suurista toimijoista Kuntien Eläkevakuutus (18,9 %). Heikoimmin menestyi Keskon eläkekassa, jonka sijoitukset tuottivat 6,1 %.
Vuosi 2009 oli poikkeuksellinen finanssikriisiä seuranneen korjausliikkeen vuosi rahoitusmarkkinoilla. Suuret eläkesijoittajat kuitenkin laskivat osakesijoitusten määrää edelleen vuonna 2009. Vain Valtion Eläkerahasto ja Pension-Ålandia kasvattivat osakepainotusta. Eläkesäätiöt ja –rahastot kasvattivat osakesijoitusten määrää Liikennepalvelualojen eläkekassa Viabek:ia lukuun ottamatta. Joukkolainasijoitusten määrä pidettiin melko vakaana. Selkeimmin joukkolainojen määrää laski Valtion Eläkerahasto. Joukkolainasijoitusten määrää kasvattivat eniten muun muassa Eläke-Veritas ja Eläke-Fennia.
Eläkelaitosten toimintakustannusten nousu hidastui suurten toimijoiden osalta 5,5 %:iin (2008 nousua 12,7%).
Ad Economics tutki kesällä 2010 yhteensä 26 suomalaisen eläkelaitoksen sijoitustoimintaa vuosina 2002-2009 analysoiden finanssivalvonnan julkaisemaa aineistoa. Lisäksi tutkimuksessa ovat mukana Kuntien Eläkevakuutus ja Valtion Eläkerahasto niiltä osin kuin niiden julkaisemat tiedot ovat vertailukelpoisia.
Talouselämän 12/2010 artikkeli “Tuhotuotteista sai myös sikatuottoja” pohjautui Ad Economicsin Strukturoidut sijoitustuotteet -raportille. Raportin keskeisiä seikkoja olivat:
- Strukturoitujen tuotteiden markkina kasvaa voimakkaasti kriisin sylkykupiksi joutumisesta huolimatta
- Tuotteiden tärkein ominaisuus on pääomasuoja
- Tuotteet ovat monimutkaisia ja riskit vaativat paneutumista
- Markkinoiden ja tuotteiden läpinäkyvyys edesauttaa volyymin kasvua
Ad Economics edistää läpinäkyvyyden syntymistä tälle finanssijärjestelmän osa-alueelle.
Liikkeellä olevien strukturoitujen tuotteiden, kuten pääomasuojattujen sijoituslainojen, lukumäärä Suomessa kasvoi vuoden 2009 aikana. Ad Economicsin tekemästä strukturoitujen tuotteiden katsauksesta käy ilmi, että suurimpien toimijoiden kautta on liikkeellä 510 strukturoitua tuotetta tällä hetkellä. Vuoden 2008 puolivälissä vastaavassa tutkimuksessa raportoitiin 407 tuotetta, joista tietoja oli saatavilla julkisesti.
Tuotteiden tarjontaan liittyvissä rakenteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Lähes 70% liikkeellä olevista tuotteista tarjoaa mahdollisuuden hyötyä kurssien noususta. Viidenneksellä tuotteista tuottorakenteet sisältävät erikoisehtoja eikä tuotto määräydy yksiselitteisesti tuotteen kohde-etuuden hintakehityksen suhteen.
Tuotteisiin liittyvät kustannukset koostuvat liikkeellelaskupalkkiosta, ylikurssista ja strukturointikustannuksista. Pääsääntöisesti palvelutarjoajat ovat laskeneet liikkeellelaskupalkkioiden määrää ja se oli keskimäärin 0,8 prosenttia merkittävästä pääomasta. Tuotteiden ylikurssi liikkeellelaskuvaiheessa oli keskimäärin 103,4. Lisäksi tuotteisiin saattaa sisältyä strukturointi- ja muita kustannuksia, joita katsauksessa ei analysoitu.
Liikkeellä olevista strukturoiduista tuotteista noin puolet tarjoaa täyden pääomasuojan (lukuun ottamatta strukturointiin osallistuvien finanssilaitosten tai kohde-etuuksien konkurssiriskiä). Kolmannes tuotteista tarjoaa pääomasuojan lisäksi minimituoton. 13 prosenttia katsauksen piiriin kuuluvista tuotteista ei sisällä pääomasuojaa.
Strukturoitujen tuotteiden markkinoiden läpinäkyvyys Suomessa on parantunut, sillä tuotteista on aiempaa laajemmin tietoja saatavilla. Valtaosa tuotteista on pörssilistattuja. Tuotteiden hintatietoja on saatavilla satunnaisesti. Riskitietoja ei ole saatavilla. Tuotteiden liikkeellä olevan kannan suuruudesta tai jälkimarkkinoiden kaupankäyntimääristä ei ole myöskään saatavilla tietoja.
Ad Economics tutki vuoden 2010 alussa suurimpien suomalaisten strukturoitujen tuotteiden palvelutarjoajien tarjontaa analysoiden Kauppalehden tuotteita koskevaa hinta-aineistoa sekä palvelutarjoajien julkaisemia tietoja tuotteista.
