Ad Economics

Eläkesijoittajilla oli vaikeuksia ylittää vertailuindeksituotto 2009

admin — Sun, 25 Jul 2010 10:36:07 +0000

Ad Economicsin tekemä laaja eläkelaitosten sijoitustoimintaa koskeva tutkimus kertoo etteivät useat eläkelaitokset kykene ylittämään yleisten vertailuindeksien tuottoa.

Osakesijoitusten osalta 10 eläkelaitosta 26:n vertaillun laitoksen joukosta ei kyennyt ylittämään vertailuindeksin tuottoa. Muun muassa eläkeyhtiö Ilmarisen osakesijoitusten tuotto oli 26,5 % ja eläkeyhtiö Varman vastaavasti 30,0 %, OP-Eläkekassan osakesijoitukset tuottivat 20,1 % vuonna 2009. Maailmanlaajuinen MSCI World osakeindeksi tuotti 31,5 % vuonna 2009. Parhaiten osakesijoituksissa menestyivät Orionin Eläkesäätiö (44,6 %), Yleisradion Eläkesäätiö (42,1%) ja suurista eläkelaitoksista Eläke-Tapiola (39,4 %).

Joukkolainasijoituksissa kaikki eläkelaitokset ylittivät vertailuindeksinä käytetyn CITI WGBI valtioiden joukkolainaindeksin 3,3 % tuoton vuonna 2009. Tilanne oli poikkeuksellinen, sillä vuosina 2002-2009 eläkelaitokset ovat pystyneet ylittämään vertailuindeksin tuoton vain vuonna 2005 ja 2009. Parhaiten joukkolainasijoituksissa menestyivät Kymin Eläkesäätiö (28,4 %), Merimieseläkekassa (19,0) ja suurista eläkelaitoksista eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (17,1 %).

Rahamarkkinasijoitusten vertailuindeksinä käytettiin CITI EUR 3month EUR Depo rahamarkkinaindeksiä, jonka tuotto oli 1,5 % vuonna 2009. Vertailuindeksin tuoton alittivat Viabek, Eläkesäätiö Polaris, Kymin Eläkesäätiö, Valtion Eläkerahasto, Kuntien Eläkevakuutus ja Ilmarinen. Muiden eläkelaitosten rahamarkkinasijoitukset tuottivat vertailuindeksiä paremmin. Parhaiten menestyi Maatalouyrittäjien eläkelaitos (MELA) 7,2 % tuotolla.

Erot eläkelaitosten kokonaissijoitustuotoissa olivat merkittäviä. Sijoitustoiminnan kokonaistuotoissa parhaiten menestyi Kymin Eläkesäätiö (23,6 %), Orionin Eläkesäätiö (21,2 %) ja suurista toimijoista Kuntien Eläkevakuutus (18,9 %). Heikoimmin menestyi Keskon eläkekassa, jonka sijoitukset tuottivat 6,1 %.

Vuosi 2009 oli poikkeuksellinen finanssikriisiä seuranneen korjausliikkeen vuosi rahoitusmarkkinoilla. Suuret eläkesijoittajat kuitenkin laskivat osakesijoitusten määrää edelleen vuonna 2009. Vain Valtion Eläkerahasto ja Pension-Ålandia kasvattivat osakepainotusta. Eläkesäätiöt ja –rahastot kasvattivat osakesijoitusten määrää Liikennepalvelualojen eläkekassa Viabek:ia lukuun ottamatta. Joukkolainasijoitusten määrä pidettiin melko vakaana. Selkeimmin joukkolainojen määrää laski Valtion Eläkerahasto. Joukkolainasijoitusten määrää kasvattivat eniten muun muassa Eläke-Veritas ja Eläke-Fennia.

Eläkelaitosten toimintakustannusten nousu hidastui suurten toimijoiden osalta 5,5 %:iin (2008 nousua 12,7%).

Ad Economics tutki kesällä 2010 yhteensä 26 suomalaisen eläkelaitoksen sijoitustoimintaa vuosina 2002-2009 analysoiden finanssivalvonnan julkaisemaa aineistoa. Lisäksi tutkimuksessa ovat mukana Kuntien Eläkevakuutus ja Valtion Eläkerahasto niiltä osin kuin niiden julkaisemat tiedot ovat vertailukelpoisia.

Ad Economics Talouselämässä

admin — Wed, 14 Apr 2010 17:50:43 +0000

Talouselämän 12/2010 artikkeli “Tuhotuotteista sai myös sikatuottoja” pohjautui Ad Economicsin Strukturoidut sijoitustuotteet -raportille. Raportin keskeisiä seikkoja olivat:

Strukturoitujen tuotteiden markkina kasvaa voimakkaasti kriisin sylkykupiksi joutumisesta huolimatta
Tuotteiden tärkein ominaisuus on pääomasuoja
Tuotteet ovat monimutkaisia ja riskit vaativat paneutumista
Markkinoiden ja tuotteiden läpinäkyvyys edesauttaa volyymin kasvua

Ad Economics edistää läpinäkyvyyden syntymistä tälle finanssijärjestelmän osa-alueelle.

KATSAUS: Strukturoitujen tuotteiden tarjonta kasvussa

admin — Wed, 17 Feb 2010 22:21:05 +0000

Liikkeellä olevien strukturoitujen tuotteiden, kuten pääomasuojattujen sijoituslainojen, lukumäärä Suomessa kasvoi vuoden 2009 aikana. Ad Economicsin tekemästä strukturoitujen tuotteiden katsauksesta käy ilmi, että suurimpien toimijoiden kautta on liikkeellä 510 strukturoitua tuotetta tällä hetkellä. Vuoden 2008 puolivälissä vastaavassa tutkimuksessa raportoitiin 407 tuotetta, joista tietoja oli saatavilla julkisesti.

Tuotteiden tarjontaan liittyvissä rakenteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Lähes 70% liikkeellä olevista tuotteista tarjoaa mahdollisuuden hyötyä kurssien noususta. Viidenneksellä tuotteista tuottorakenteet sisältävät erikoisehtoja eikä tuotto määräydy yksiselitteisesti tuotteen kohde-etuuden hintakehityksen suhteen.

Tuotteisiin liittyvät kustannukset koostuvat liikkeellelaskupalkkiosta, ylikurssista ja strukturointikustannuksista. Pääsääntöisesti palvelutarjoajat ovat laskeneet liikkeellelaskupalkkioiden määrää ja se oli keskimäärin 0,8 prosenttia merkittävästä pääomasta. Tuotteiden ylikurssi liikkeellelaskuvaiheessa oli keskimäärin 103,4. Lisäksi tuotteisiin saattaa sisältyä strukturointi- ja muita kustannuksia, joita katsauksessa ei analysoitu.

Liikkeellä olevista strukturoiduista tuotteista noin puolet tarjoaa täyden pääomasuojan (lukuun ottamatta strukturointiin osallistuvien finanssilaitosten tai kohde-etuuksien konkurssiriskiä). Kolmannes tuotteista tarjoaa pääomasuojan lisäksi minimituoton. 13 prosenttia katsauksen piiriin kuuluvista tuotteista ei sisällä pääomasuojaa.

Strukturoitujen tuotteiden markkinoiden läpinäkyvyys Suomessa on parantunut, sillä tuotteista on aiempaa laajemmin tietoja saatavilla. Valtaosa tuotteista on pörssilistattuja. Tuotteiden hintatietoja on saatavilla satunnaisesti. Riskitietoja ei ole saatavilla. Tuotteiden liikkeellä olevan kannan suuruudesta tai jälkimarkkinoiden kaupankäyntimääristä ei ole myöskään saatavilla tietoja.

Ad Economics tutki vuoden 2010 alussa suurimpien suomalaisten strukturoitujen tuotteiden palvelutarjoajien tarjontaa analysoiden Kauppalehden tuotteita koskevaa hinta-aineistoa sekä palvelutarjoajien julkaisemia tietoja tuotteista.

Finanssikriisi: näytös 2

admin — Sat, 30 Jan 2010 21:42:45 +0000

Yhdysvaltalaisten pankkien tulosten tekokyky on heikentynyt markkina-arvojen noustessa ja riskipreemioiden kaventuessa. Juuri nyt tammikuussa 2010 julkisten elvytyspakettien vaikutusten ollessa voimakkaimmillaan on syytä palauttaa mieleen finanssikriisin perusrakenne. Se voitaneen todeta etteivät korjaavat toimet kuitenkaan olleet rakenteita muuttavia. Hyvää perspektiiviä tarjoaa vuoden vanha video, joka tiivistää hyvin 2008/09 tunnelmia ja edelleen ratkaisemattoman nyt kansainväliseksi talous- ja velkaongelmaksi eskaloituneen tilanteen lähtökohdat.

The Crisis of Credit Visualized from Jonathan Jarvis on Vimeo.



Finanssivalvontaan mallia elintarvikealalta
admin — Sat, 15 Aug 2009 09:52:13 +0000
Elintarvikealalla valvonta kattaa koko ketjun “pellolta pöytää”. Onko finanssialan tuotantoketju säästäjältä rahan käyttäjälle mikrobitasolla dynaamisesti monimutkaisempi ja vaikeammin valvottava kuin finanssialan monimutkaisinkaan arvoketju talouden muuttuvissa olosuhteissa? Jos näin ei ole ehkä finanssiala voisi ottaa oppia elintarvikealan valvonnasta.
Lue Kauppakorkean tohtorialumnitapaamisen pohjalta syntynyt artikkeli Talouselämästä.
Lue blogiartikkeli Finextrasta.



Suuret eläkesijoittajat eivät merkittävästi muuttaneet eläkevarojen sijoitusjakaumaa vuonna 2008
admin — Tue, 21 Jul 2009 07:45:50 +0000
Ad Economicsin tekemän suurten eläkevakuutusyhtiöiden ja rahastojen sijoitustoimintaa koskevan tutkimuksen keskeisin havainto on etteivät suuret eläkesijoittajat merkittävästi reagoineet sijoitusallokaatiopäätöksillään vuonna 2008 poikkeukselliseksi muuttuneeseen tilanteeseen rahoitusmarkkinoilla ja taloudessa.
Raportti on ostettavissa Ad Economics online kaupasta.
Lue Kauppalehden juttu aiheesta.



Miksi finansivalvonta ei valvo Kevaa?
admin — Mon, 06 Jul 2009 19:51:07 +0000
Olemme Ad Economicsissa jo aiemmin ihmetelleet miksi Kevaa (tai toista suurta, Valtion Eläkerahastoa) ei valvota finanssivalvonnan toimesta. Eläkejärjestelmän näkökulmasta tilanne ei ole rakenteellisesti kestävä. 
Nyt vahingon tapahduttua valtiovarainministeriö ja finanssivalvonta julkaisevat erityisraportin Kevan ja sen toimitusjohtajan osallisuudesta Suomen poliittisen järjestelmän toimintaan lähipäivinä.
Ehkä Kevan tilanne olisi voitu estää finanssivalvonnan etukäteisvalvonnalla. Muiden eläkelaitosten kautta eläkkeensä saavat suomalaiset nauttivat finanssivalvonnan valvontapalveluita, joka estänee jossain määrin ylilyöntien tapahtumista.  
Voidaan olettaa, että valtio varmasti maksaa työntekijöilleen (ja myös kuntatyöntekijöille) eläkkeet oli Kevassa käytäydytty miten tahansa. Viime kädessä hukatut varat kuitenkin haetaan verojen ja veroluonteisten maksujen muodossa veronmaksajilta. 
Eläkejärjestelmän hyvän hallintotavan ja tehokkuuden lisäämiseksi  Kevan ja Valtion Eläkerahaston siirtämistä finanssivalvonnan piiriin tulisi harkita.



Vertailuraportit eläkassoista ja säätiöistä
admin — Mon, 30 Mar 2009 13:42:03 +0000
Ad Economics on analysoinut ja vertaillut suomalaisten eläkesäätiöiden ja -kassojen sijoitustoimintaa sekä operatiivista tehokkuutta Finanssivalvonnan tarjoaman aineiston pohjalta.
Eläkesäätiöiden sijoitustoiminta on ollut poukkoilevaa ja sijoitusten tuotot ovat kääntyneet laskusuuntaan jo vuonna 2005. Vaikka säätiöiden solvenssi oli kokonaisuutena, hyvä joukossa on heikossa vakavaraisuusasemassa kriisiin lähteneitä kassoja.
Eläkekassojen toiminta on ollut hiukan yhdenmukaisempaa. Tuotot ovat kääntyneet laskuun 2007 aikana. Joidenkin sijoitustoiminnan tuotot olivat nollatasolla jo 2007. Suurimmat tappiot saatiin silloin aikaan muiden sijoituskohteiden kategoriassa. Myös kassojen joukossa on heikossa vakavaraisuusasemassa olleita tahoja jo ennen finanssikriisin iskemistä täydellä teholla.
Valmistaudumme analysoimaan eläkeyhtiöiden tilannetta vuoden 2008 lopun tietojen valossa. Ovatko eläkelaitokset solvensseja ja operatiivisia? Kuinka kukin eläkelaitos sopeutti strategiaansa uudessa toimintaympäristössä? Kenen strategia kestää?
Ota yhteys info@adec.fi ja kysy tarkempia tietoja vertailuraporteistamme.
 



Eläkemiljardit yhteen pottiin
admin — Sun, 19 Oct 2008 17:49:37 +0000
Kalpala sanoo: eläkemiljardit yhteen pottiin. Eläkeyhtiöt ja työmarkkinajärjestöt: täystyrmäys.
Joku muukin on ollut kohtuullisen pitkään liikkeellä kansallisesti keskitetyn varainhoidon tiimoilta, nimittäin norjalaiset. Norjalaisten esimerkkiä ovat viime vuosina seuranneet ainakin arabit ja kiinalaiset. Japanilaisetkin miettivät. The Economist on raportoinut asiasta. Kansainvälisesti ottaen Kalpala ei ole yksin.  
On kai melko selvää, että yhteisvastuulliseen eläkelaitosjärjestelmään sisältyy “moral hazard”. Moral hazard ei ole vielä lauennut, mutta voi olla juuri nyt laukeamassa osake-, venture cap-, ja hedge fund -sijoitusten todennäköisten ongelmien myötä.
Minkä kaltaisessa eläkeinstituutio rakenteessa ei olisi “moral hazardia”? Olisiko se ETK vai ehkä sellainen, jossa valtio kerää lakisääteiset eläkemaksut (de facto veroista on kyse). Ja kokoaa ne Valtiokonttoriin, joka kilpailuttaa julkisen sektorin kilpailusääntöjen mukaan sijoituspalvelujen tarjoajia jatkuvasti. Valtiokonttori seuraa ja raportoi kokonaisvarallisuuden ja vakavaraisuuden kehityksestä sekä julkisuuteen että eduskunnalle tasaisin määräajoin. Se olisi transparentti ja kovaan kisaan perustuva järjestely kaikille osapuolille.
Luonnollisesti asiaan liittyy kovin monta yksityiskohtaa ja vaikeutta, mutta tällä rakenteella iso kuva on kohdallaan. Ajatusta voi soveltaa laajemminkin, kuten esitin Kauppakorkean tohtorialuminien tilaisuudessa [hse_phdalumni_investing071114] . Kyse on siitä miten saadaan parasta osaamista. Valtiokonttorin kautta delegoidussa järjestelyssä eläkkeenmaksajat voisivat ostaa osaamista  eläkeyhtiöiltä tai muilta sijoitustoimintaan erikoistuneilta tahoilta.
Siitä Kalpala, eläkeyhtiöt ja työmarkkinajärjestöt ovat ilmeisen samaa mieltä ettei yhden yksittäisen eläkkeensaajan kannata ottaa vastuuta omien lakisääteisten eläkemaksujen hallinnoimisesta. Se on hyvä. Ei kaikkien tarvitse olla mestarisijoittajia. Voidaan vain kuvitella kansan tasolla vallitsevan tuskan määrää Yhdysvalloissa tai niinkin lähellä kuin Ruotsissa näin päivinä.
 
 
 
 
 



Sijoitusosaamisen täytyy muodostua Suomen vahvuudeksi
admin — Sat, 06 Sep 2008 18:37:26 +0000
Suomen kilpailutekijöiden joukosta puuttuu merkittävä tekijä. Se on sijoitusosaaminen. Taidokkaan sijoittamisen merkitys on erityisesti viime aikoina puhuttanut. Kokenut sijoittaja ei varmaankaan tällä hetkellä tee muuta kuin odottaa kärsivällisesti, kunnes markkinoiden usko pettää lopullisesti.
Sen odottaminen on opittu taito ja vastoin kaikkea vaistonvaraista toimintaa. Näitä osaajia on harvassa. Suomella ei ole myöskään pitkäaikaista perinnettä odottamisesta, talouden puolella. Muutoin varmasti on.
Ad Economicsissa ollaan sitä mieltä, että panostamalla sijoitusosaamiseen voidaan vallitsevassa yhteiskunnallisessa tilanteessa vääntää kansallisen talouden dynamiikkaa merkittävästi parempaan päin. Todennäköisesti voimakkaaammin kuin monella muulla toimella. Taitava sijoitustoiminta yhteiskunnan kaikilla tasoilla: valtion, yritysten, eläkeorganisaatioiden, yhdistysten ja yksityishenkilöiden tasolla on tarpeen. Jos näiden tahojen vapaana olevien varojen tuottoa pystytään tehostamaan vuositasolla edes prosentin kymmenysten verran, tilanne muuttuu ajan kuluessa hyvin nopeasti kasvun ollessa korkoa korolle.
Kuinka voisimme parantaa tilannetta: Nostamalla talousosaamisen kehittämisen keskeisemmälle sijalle kaikessa koulutuksessa ja panostamalla siihen kuten maa- ja metsätalouden oppien edistämiseen on aikoinaan panostettu valtion- ja etujärjestöjen toimesta.
Ad Economics pyrkii tuomaan lisää tietoa sijoitustuotteista ja olemaan mukana kehittämässä välineitä, kuten Osakekortit. Lisäksi tarjoamme benchmark-analyysiä kaikista Suomessa toimivista instituutiosijoittajista niin pitkälle kuin se julkisen informaation puitteissa on mahdollista.